Marialla

Hyvän mielen perheblogi
äitiys | elämä | kuulumiset | raskaus

Rakenneultra

huhtikuu 8, 2018
Rakenneultra

Perjantaina koitti vihdoin malttamattomana odototettu päivä: oli rakenneultran aika!

rakenneultra

Tällainen ihana pieni rakas mussukka sieltä paljastui ❤️. Kaikki rakenteet saatiin lopulta tutkittua pomppimisen ja kyykkäilyn myötä kun vauva suostui kääntymään vähän parempaan asentoon 😊. Ensin nimittäin sydämen tutkiminen ei meinannut onnistua mutta lopulta tosiaan pienen jumppailusession jälkeen sekin saatiin tutkittua. Helpotus oli suuri kun kaikki vaikutti olevan täydellisen hyvin – olen valtavan kiitollinen ❤️.

Mutta kyllä siinä ehti jännittämään että onko kaikki kunnossa kun ultraus kestikin vielä sen verran pitkään. Naama punaisena jännitin – eikä se johtunut jumppauksesta… Tämä pienokainen taitaa olla hieman rauhallisempi tapaus esikoiseen verrattuna: ei ihan helpolla viitsinyt turhaan kääntyillä kun esikoisen kohdalla taas tilanne ultratessa oli se että liikkui ihan mahdottoman vilkkaasti koko ajan – sama meno on jatkunut edelleen masun tälläkin puolella 😀.

Ja lopuksi kätilö tietysti kysyi josko olisimme halukkaita tietämään sukupuolen, ja tokihan olimme jos se vaan näkyisi! Ja selvästi näkyikin, pieni täydellinen poikahan se täällä masussa lymyilee ❤️.

Voi että, nyt sitten odotellaan vielä muutama kuukausi että saamme tavata hänet masun tällä puolella! Ultrakuva pääsi oman pupun syliin jonka juuri hiljattain hankin pienokaiselle PikkuVaniljasta. Viime postauksessa kirjoittelinkin jo ensimmäisistä hankinnoista vauvalle, ja tämä suloinen pupu tuli vielä hankittua sen jälkeen 😊. Voi kun nätisti se olikaan paketoitu:

pikkuvanilja pupu

pikkuvanilja pupu vauvalle

Miehen kanssa tuossa naureskelimme että sukupuoli selvisi ultrassa, mutta nimi ei valitettavasti käynyt ilmi – sen kanssa siis joudumme pähkäilemään 😀. Olisi aika kätevää jos nimikin tulisi valmiina 😀. Niin, ja sitten mies jo jutteli uusi mekko päällään viilettävälle tytölle että parin vuoden päästä pikkuveli kulkee sitten samassa mekossa 😀… No juu, vaikka meiltä paljon tytön vaatteita löytyykin, niin onneksi joukossa on kuitenkin muitakin kuin mekkoja ja muutenkin neuraaleja vaatteita ettei kuitenkaan ihan kaikkea tarvitse ostaa poikaa varten. Mutta luulen kuitenkin että taidan eksyä tässä lähiaikoina vähän kurkkimaan nettikaupoista poikavauvojen vaatteita 😊… Jo ostamani pandabody ja -pyjama ovat ainakin täydelliset, vaikka silloinhan sukupuoli ei ollut vielä edes tiedossa. Muutamalle vaatekappaleelle pienemmässäkin koossa (kuten myös isommissa koissa) on kuitenkin tarvetta, mutta vielähän tässä on reilusti aikaa harkita mitä pientä suloista hankkia pojalle ❤️.

Nyt on tosiaan ihanan helpottunut, onnekas ja onnellinen olo. Vaikka raskaus onkin sujunut tähän asti mitä parhaiten, niin aina sitä kuitenkin tulee jännitettyä ja kannettua huolta – ei sitä luonteestaan eroon pääse. Ja vaikkei näihin asioihin kovin paljoa itse pystykään vaikuttamaan, niin silti itselleni etenkin ensimmäisessä raskaudessa oli todella vaikeaa suhtautua kovin rennoin mielin raskauden kulkuun. Nyt toisessa raskaudessa olen ilokseni stressannut ihan todella paljon vähemmän kuin ensimmäisessä – silloin kun olin soittamassa äitiyspoliklinikalle jo heti jos tuntui tyyliin jotain pientäkin vihlaisua nivusessa 😀.

Nyt toivottelen mukavaa sunnuntain jatkoa! Itselläni on päällä pieni flunssa joka iski perjantain ja lauantain välisenä yönä joten tänään ajattelin ottaa nyt ihan rauhallisesti. Ai niin, muistutuksena että vielä tämä päivä on aikaa osallistua tämän postauksen Miina ja Manu -arvontaan 😊!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *