äidin suosikit | kuulumiset | taaperon touhut

Meidän ensimmäinen joulukuusi

marraskuu 24, 2018
joulukuusi

Vihdoin tänä vuonna oli aika ihka ensimmäiselle joulukuuselle kotiimme – en voisi olla enempää innoissani!

joulukuusi 2

Koskaan aiemmin emme nimittäin ole viettäneet joulua kotona (Uuden-Seelannin jouluja lukuun ottamatta), vaan olen ollut vanhempieni luona. Tähän poikkeuksen tekivät siis 3 Uudessa-Seelannissa miehen kanssa viettämäämme joulua siellä asuessamme, mutta sinnekään ei kuusta tullut hankittua. Tänä vuonna vietämme yhteistä joulua muun perheen kanssa jo etukäteen ja itse joulun olemme kotona oman perheen kesken, joten ajattelin että nyt jos koskaan on vihdoin oman kuusen aika 😊! Tai itse asiassa on minulla oma kuusi ollut useampanakin vuonna lapsena kun sain kuusen myös omaan huoneeseeni, ihan oikean kuusen ja aika isonkin – ai että kun olinkin innoissani ja mielissäni ikiomasta joulukuusesta ❤️. Mutta nyt sitten tosiaan ihan eka oma kuusi näin aikuisiällä!

joulukuusi 3

Olisin halunnut meille kotiin ensisijaisesti aidon kuusen – eihän mikään voita sitä aidon kuusen tuoksusta tulevaa joulutunnelmaa ❤️! Mutta toisaalta haluni ihastella kuusta pidemmän aikaa jo näin marraskuusta lähtien meni kuitenkin edelle, joten tavallinen metsäkuusi ei olisi ollut kovin hyvä vaihtoehto. Jalopuut sitten taas ovat sen verran kalliita vuosittain hankittaviksi, eikä niistä kuitenkaan sitä tuoksua samalla tavalla saa, joten lopputulos oli kestokuusi.

Tyttö oli tohkeissaan mukana avaamassa kuusipakettia, ja mies puolestaan hieman huolissaan siitä että mitähän nämä emännät oikein saavatkaan aikaan hänen töissä ollessaan 😀… Mutta kuusi saatiin oikein hyvin pystyyn, minkä jälkeen poika heräili ja menin imettämään. Tyttö jäi sillä välin kuusen kanssa, ja kun menin lopulta katsomaan niin näky oli maailman herttaisin – pieni oli täyttä päätä kuusta koristelemassa ❤️. Instastroryn puolella joku sanoikin että muistuttaa ihan muumien joulujakson kuusenkoristelua – tämä juurikin tuli myös itselleni mieleen kun tyttö omasta korurasiastaan kaivoi esiin kauniita juttuja koristeeksi – kuinka hellyyttävää ❤️. Eikä hän tuota kyseistä muumijaksoa ole katsonut viimeksi kuin ihan pienenä niin että tuskinpa siitä muistaa, vaan keksi ihan itse kun olin vain maininnut kuusen koristelusta. Alla nappaamani kuva hänen koristeluistaan, rakas pieni ❤️.

Untitled

En olisi kyllä tytön laittamia koristeita millään raaskinut ottaa pois, mutta kimaltelevat pallot nähtyään tyttö kuitenkin tuumasi että haluaakin ripustaa niitä. Ja voi kuinka innolla hän ripustelikin, pienen herran seuratessa näiden emäntien touhua leikkimatolta todella tarkkaavaisesti – pieni virallinen valvojamme ❤️. Lopputulos miellytti meitä kaikkia – heh, mieskään ei ole tainnut mitään negatiivista sanoa vielä edes vitsinä 😀.

kuusenkoristeet 1

kuusenkoristeet 4

kuusenkoristeet 3

kuusenkoristeet 5

Vielä ajateltiin tehdä myös itse tytön kanssa jokunen koriste, ja myös kerhoon on tehtävänä askarrella yhdessä jokin kuusenkoriste jonka lapset sitten vievät kerhossa metsäneläinten joulukuuseen ❤️. Lisäksi muutama koriste on vielä matkalla kotiin, muun muassa lapsille kuuseen omat koristeet. Täytyy muuten myöntää että tänä vuonna on tältä äidiltä tainnut lähteä lapasesta joulukoristeiden kanssa 😀… Kuusen lisäksi kaikki mahdolliset pöytäpinnat täyttyvät… Osa koristeista hakee vielä paikkaansa – melkein päivittäin vaihtelen mikä tulisi mihinkin. No, kun nyt kerran kotona vietetään koko joulu ihan ensimmäistä kertaa niin saa kai sitä vähän yli-innostunut ollakin 😀! Ja voipi muuten olla että seuraavaan pariin vuoteen ei voi koristeita kovin alhaalle asetella kun poika on vauhdissaan – tyttö on sen verran iso että ymmärtää jo koristeen käsitteen aika hyvin joten otetaan nyt sitten kaikki ilo irti 😊!

kuusenkoristeet 2

joulukuusi 1

Mukavaa marraskuun viimeisen viikonlopun jatkoa kaikille – viikon päästä ollaankin jo joulukuussa 😊!

äitiys | asusteet | elämä | kuulumiset | lastenvaatteet | taaperon touhut | vauva

Vauvan vuorokausirytmittömyyttä, tytön sikeäunisuutta ja ihania Sohvilan asusteita

marraskuu 21, 2018
3 kuukautta

Tällä hetkellä meillä yökukutaan; usein menee pitkälle aamuyöhön ennen kuin vauvan saa unille. Liekö sitten tämä lähes jatkuva hämäryys vaikuttaa ettei päivän ja yön välillä vauvan näkökulmasta juuri eroa ole, vai onko vielä muuten vain näin pienellä vuorokausirytmi hakusessa.

3 kuukautta 3

Sohvila pipo ja huivi 2

Oli miten oli, vauvantahtisesti tässäkin asiassa ollaan menty kun ei ole välttämätöntä pakkoa pitää mitään tiettyä rytmiä yllä. Näin toimittiin tytönkin vauva-aikana ja vielä myöhemminkin, heh, hän se vasta varsinainen yökukkuja olikin! Mutta tytön kohdalla kävi niin että ajastaan, ja etenkin päiväunien loputtua, hän alkoi nukkua yöt sikeästi. Nykyään onkin tytön osalta tosi hieno tilanne siinä mielessä että hän käy iltaisin mielellään itse nukkumaan, lauleskelee ja höpöttelee sängyssään aikansa kunnes sitten pian nukahtaa, ja nukkuu yleensä kuin tukki aamuun asti ❤️. Näin ei tosiaankaan aina ole ollut! Välillä ihmetellään kuinka sikeäuninen tyttö nykyään onkaan kun vauva pitää välillä melkoista meteliä öisin 😀… Mutta onneksi on, eli meidän kohdalla vauvasta ei ole juuri haittaa tytön unille ollut.

Sohvila pipo ja huivi 3

Tytön kohdalla oli vielä puolisen vuotta sitten sellainen tilanne ettei häntä meinannut saada iltaisin nukahtamaan. Ehdottomasti tehokkain keino oli lastenlauluohjelmat telkkarista joita katsellessaan hän sitten lopulta simahti, ja usein meni tosi myöhään niinkin. Luulen että aika on auttanut tähänkin: nykyään tyttö ymmärtää hyvin että iltaisin käydään nukkumaan ja osaa myös itse rauhoittua ilman meitä, ja niitä ohjelmia 😀… Itse asiassa paremminkin jos meistä kumpikaan ei ole hyvänyöntoivotusten ja halien jälkeen enää paikalla vaan hän saa nukahtaa ihan itse.

3 kuukautta 2

Ylipäätään olen saanut toistuvasti huomata sen että asiassa kuin asiassa lapsen kohdalla aika auttaa. Ja vieläpä niin että aika on nimenomaan ainoa asia joka kunnolla auttaa, ei se mitä itse tekee. Parina esimerkkinä meillä nukkumisen lisäksi tytön itkuisuus ja viihtymättömyys vauvana johon ei auttanut mikään muu kuin se että hän oppi vihdoin itse liikkumaan, sekä potalla käynnin harjoittelu joka ei yrityksistä huolimatta alkanut sujua mitenkään kuin vasta sitten kun lapsi oli valmis ja halukas harjoittelemaan jonka myötä se tapahtuikin hämmästyttävän nopeasti. Kun mietin niin eipä ole mitään sellaisia haasteita ollut meillä joihin koen että omat muutosyrityksemme olisivat juurikaan auttaneet tai edistäneet tilannetta, vaan vauvantahtisuus yleistettynä lapsentahtisuuteen on ollut ainakin meillä se paras ja ainoa pidemmän päälle toimiva ratkaisu. Jospa siis reilun parin vuoden päästä poikakin nukkuu yönsä – sitä odotellessa 😀!

Sohvila pipo ja huivi

3 kuukautta

Kuvissa lapsilla on muuten kotimaisen Sohvilan käsinneulotut ihastuttavat merinovillaiset asusteet jotka saimme yhteistyönä. Käykääpä kurkkaamassa Instagramin puolella, sillä lauantaihin asti siellä on käynnissä 50 euron arvoisen lahjakortin arvonta Sohvilan verkkokauppaan! Arvonnan lisäksi koodilla MARIALLA saatte 15 % alennuksen Sohvilan koko tuotevalikoimasta yli 10 euron arvoisiin tilauksiin 😊! Koodi on voimassa viikon verran eli 28.11. asti. Sohvilasta saa vaikkapa pukinkonttiin mitä suloisimman pehmoisen paketin kotimaista käsityötä pienelle ❤️.

äitiys | kuulumiset | taaperon touhut | vauva

Lapsiarkea

lokakuu 25, 2018
syksy2018

Syksy se vaan alkaa lähestyä loppuaan, suuri osa lehdistä on jo pudonnut ja ilma viilenee. Postauksen kuvat ovat parin viikon takaa Suomen lokakuun lämpöennätyspäivältä – oli kyllä ihanaa ulkoilla tuona päivänä kun oli lämmintä, ja ai että sitä huikean kaunista väriloistoa! Tuo ulkoilu oli myös meidän pienen pojan ihan ensimmäinen hereillä ja vaunujen ulkopuolella – pienet silmät pääsivät ihmettelemään suurta maailmaa ❤️.

syysulkoilu

Olen kyllä iloinen että olen päässyt nauttimaan tästä syksyn kauneudesta näin kotiäitinä ollessa. Aina tilanteen mukaan ulkoilua joko vauvan tai tytön kanssa kahdestaan, toki välillä molempienkin, mutta siinä on kyllä omat haasteensa kun meidän tyttö on sellainen ettei häntä meinaa saada ulkoa sisälle millään, ja itse taas mielelläni imetän kotona sisällä varsinkin näin ilmojen viilennyttyä. Käytännössä mies onkin ulkoillut enemmän tytön kanssa ja minä taas vauvan, ja välillä sitten ulkoillaan myös kaikki yhdessä. Ja pääsenpähän välillä ihan yksiksenikin lenkille 😊!

syysulkoilu 2

syysulkoilu 7

Arkemme on vielä sellaista hakemista, ja sen jos jotain olen huomannut kantapään kautta ettei kannata laittaa kovin kummoisia odotuksia päiville. Mikä siinä onkin että monesti silloin kun itse on asettanut isoja tavoitteita päivälle niin sellaiset päivät menevät lopulta ihan toisella tavalla 😀. Parasta olla siis asettamatta kovinkaan paljon muita tavoitteita kuin sen että ehtii hoitaa lapset ja olla heidän kanssaan. Se on pääasia ❤️.

syysulkoilu 10

Meidän pikkuinen muuten alkoi viihtyä leikkimatolla ja kiinnostua siihen ripustetuista leluista heti sen jälkeen kun tässä 2-kuukautispostauksessa pääsin sanomasta ettei viihdy 😊. Lelut saavat välillä melkoista kyytiä kun poika niitä innolla heiluttelee – niin hauskan ja hellyyttävän näköistä. Myös kirjoista poika on alkanut selkeästi kiinnostua, ja muutamaa kirjaa ollaankin nyt lueskeltu päivittäin. Suloista ja niin mielenkiintoista seurattavaa kun tuo pieni pötkylä alkaa vuorovaikuttaa päivä päivältä yhä enemmän ❤️.

syysulkoilu 1

Tyttö puolestaan hauskoilla jutuillaan ja oivalluksillaan on mitä mainioin juttukaveri. Ihailtavaa kuinka tuollainen 3-vuotias ilmaisee ajatuksiaan niin avoimesti ❤️. Myös kerhoharrastus on lähtenyt mukavasti käyntiin, hienoa että hän sitä kautta saa hieman uusia virikkeitä ja touhua ja pääsee ikäistensä seuraan. Itse kun luonnollisesti olen kuitenkin aika tiiviisti kiinni vauvanhoidossa niin ei ole ihan entiseen malliin resursseja tarjota monipuolista toimintaa tytölle. Mutta täytyy kyllä edelleen sanoa että tyttö on sopeutunut vauva-arkeen oikein hyvin ja keksii itse itselleen viihdykettä hienosti – mielikuvitus tuntuu olevan pohjaton 😀.

syysulkoilu 4

syysulkoilu 8

Vauvan kuulumisista vielä sen verran voisin sanoa että imetys sujuu edelleen hyvin, joskin sellaista olen huomannut että jos poika nukkuu päivällä kunnon päiväunia niin se on väistämättä pois yöunista ja näkyy siinä että hän heräilee syömään tuon tuostakin. Sellaisina päivinä kun ottaa vain pikkutorkkuja päivän mittaan niin nukkuu yöllä jo aika hyvinkin, mutta sitten taas välillä tuntuu että poika syö öisin tylsyyteensä: selkeästi ei enää haluaisi olla sängyllä yöllä kun jo päivällä sai tarpeekseen unta, mutta kun kukaan ei lähde häntä viemään sieltä poiskaan (ellei pistä huudoksi…) niin eipä siinä muu auta kuin syödä lisää ja vielä vähän lisää 😀…

Huhhuijaa, tämä aamu alkoi sellaisella reilun puolentoista tunnin siivousoperaatiolla vaipanvaihtopaikan läheisyydessä sisältäen äidin sekä pojan pesullakäynnin 😀. Heh, jospa tämä tästä lähtisi vähän rattoisammin etenemään!

Mukavaa loppuviikkoa 😊!