äitiys | elämä | kuulumiset | raskaus | taaperon touhut

Kesäkuulumisia

heinäkuu 30, 2018
Puruvesi maisema

Huhhuijaa, kesän reissailut on nyt reissailtu ja ollaan viimein kotona! Tässä nyt hieman kesäkuulumisiamme, kuvat puhukoon pääosin puolestaan!

puruvesi

rv 34+5 2

Reilu kuukausi tuli oltua reissussa, itse vain käväisin yhden kerran kotona neuvolareissulla 😊. Raskaus on edennyt tasaisen varmasti ja nyt lauantaina meidän pienestä tuli jo täysiaikainen ❤️. Ihanaa kun saatiin lomailla ja touhuilla kaikkia kesäisiä juttuja aikalailla normaalisti raskauden puolesta, vaikka tietysti minä mahoineni vähän tavallista kömpelömpi olenkin.

Elonkierto 2

Elonkierto 5

Elonkierto 3

Aivan erityisesti tytön kannalta olen iloinen että kesäreissailut onnistuivat ja hän pääsi nauttimaan kesän riemuista ja tapaamaan sukulaisia joita muuten niin harvoin tulee livenä nähtyä. Ensin olimme tytön mummun luona ja sieltä puolestaan siirryimme mummille ja ukille josta puolestaan mökille, ja samaa reittiä takaisin. Tosin sillä erotuksella että pois tullessa aikataulu oli tiivis ja automatkustusta tuli kolmena päivänä peräkkäin – huh.

melkutin 3

melkutin 1

melkutin 2

kerimäki 1

Untitled

puruvesi maisema

Itselläni yhtenä suurimpana kesähaaveena oli päästä vanhempieni kesämökille Kerimäelle jossa emme olleet käyneet kolmeen vuoteen – viimeksi silloin kun odotimme vielä tyttöä. Siihen asti olin ollut mökillä ihan jokaisena kesänäni. Olen niin iloinen että tämä haave toteutui ja tyttökin pääsi ihan ensimmäistä kertaa minulle niin kovin rakkaaseen paikkaan. Voi että, mökillä olisi kyllä viihtynyt vaikka kuinka pitkään varsinkin näin helteisenä kesänä. Siellä veden äärellä on juuri parasta ❤️. Kotona kerrostalossa on nimittäin lievästi sanottuna aika tukalaa ja sen puoleen ei kyllä millään olisi malttanut lähteä vaikka muuten kotiin onkin kiva palata. Nyt on kuitenkin vauvavalmistelujen aika ja seuraava neuvolakäyntikin on tänään!

hytermä

hytermä 2

Mutta, kuvat tosiaan kertovat parhaiten millaisissa merkeissä meidän heinäkuu on mennyt – oli ihanaa ❤️. Ja erityiskiitokset mummulle, mummille ja ukille tämän kaikein mahdollistamisesta ❤️.

28568556227_b7563748c8_z
43407052502_d62d174c58_z
29544925608_152f6a5d8e_z
42617281805_57a9d864fe_z
43517639022_612e078eb8_z
41821325760_6e0a9f18d6_z
42725214145_cd69c07405_z
29759464198_7a3078eecc_z

Eilen sainkin jo ihan hyvän startin vauvavalmisteluihin kun järjestelin tilaa vauvanvaatteille hoitopöydän laatikoihin, pesin ensimmäiset vauvanvaatteet ja järjestelin hieman paikkoja muutenkin. Ja tietysti olihan sitä muutakin hommaa kuten matkavaatteiden pesua, ja sain eilen itse asiassa yllättävän paljon aikaan kun tyttö ihan innoissaan leikki todella itsenäisestikin – taisi pienellä olla ikävä omia leluja ja leikkejä ❤️. To do -lista on vielä kuitenkin aika pitkä, joten tänään taas ei muuta kuin sen kimppuun 😊! Fakta kun tässä vaiheessa alkaa vähitellen olla se että vauva voi olla täällä ihan minä hetkenä hyvänsä ❤️.

elämä

Mieheni kertoo mielensä sokeudesta Ylen ohjelmassa

heinäkuu 12, 2018
Afantasia - mielen sokeus

En ollut tullut ajatelleeksikaan että mieli voisi olla täysin sokea, vaikka näkökyky on normaali – ennen kuin pari vuotta sitten kuulin mieheltäni, ettei hän näe mielikuvia lainkaan. Tämä tuntui alkuun ihan käsittämättömältä. Itse kun en pysty olemaan näkemättä mielikuvia, vaan ajatuksiini liittyy täysin automaattisia ja välittömiä mielikuvia. Tänään julkaistussa Ylen ohjelmassa mieheni kertoo kokemuksiaan tästä afantasiaksi nimetystä ominaisuudesta, eli mielen sokeudesta.

Elonkierto rakkaat

Mielen sokeus ei rajoitu pelkästään mielikuviin vaan muihinkin aistimuksiin kuten ääneen, hajuun ja makuun. Miehelläni ei esimerkiksi voi soida mikään musiikkikappale päässä, eikä hän kykene kuvittelemaan miltä vaikkapa mansikka maistuu. Tästä kaikesta huolimatta afantasia ei käy juuri millään lailla ilmi käytännön kannalta: mies tuntuu esimerkiksi muistavan ja kykenevän kuvailemaan näkemiään asioita usein jopa tarkemmin kuin minä vaikka häneltä mielikuvat ja siis kuvalliset muistot puuttuvat kokonaan. Hän on myös piirtämisessä huomattavasti minua lahjakkaampi. Ja muutenkin mieleltään hän on minua luovempi vaikka mielikuvitus sanan varsinaisessa merkityksessä häneltä puuttuukin 😊.

Arviolta ainakin muutama prosentti ihmisistä on afantaasikkoja. Myös mieheni molemmilla sisaruksilla ja isällä on afantasia, äidillä ei. Ominaisuuden periytyvyydestä ei kuitenkaan ole vielä tarkkaa tutkimustietoa, joten nyt onkin mielenkiintoista nähdä mikä on tilanne meidän lastemme kohdalla. 2-vuotiaalta on vielä aika epäluotettavaa tätä selvittää, mutta ajan myötä sitten 😊. Luovuutta ei ainakaan puutu 😀.

Kaiken kaikkiaan tämä on mielestäni tosi kiehtova ilmiö ja olemmekin käyneet paljon mielenkiintoisia keskusteluja ajattelumme erilaisuudesta: se tuntuu toimivan loppupeleissä käytännön kannalta hämmästyttävän samalla tavalla vaikka toiselta mielen sisäiset aistimukset puuttuvat kokonaan! Ja hei, kommentoikaahan omia kokemuksianne – onko siellä lukijoiden joukossa kenties joku afantaasikko vai oliko tämä ihan uusi juttu 😊? Ylen videon ja artikkelin lisäksi mieheni on kirjoittanut aiheesta aiemmin omassa Rajankäyntiä-blogissaan.

äitiys | kuulumiset | raskaus

Raskausviikko 34 ja rakkaudentäyteisiä kuulumisia

heinäkuu 7, 2018
raskausviikko 34

Tänään on täynnä 34 raskausviikkoa, siis enää 6 viikkoa laskettuun aikaan!

rv33

rv33 6

Postauksen kuvat ovat jo viime viikolta kun päätimme yhtenä kesäiltana ottaa hieman masukuvia, mutta eipä tuo masu nyt viikossa kai hirveästi ole muuttunut 😊. Aika käy vähiin, ja viikon päästä starttaakin jo äitiysloma 😊. Sepä ei sinällään tilannetta muuta kun työni päättyivät jo kesäkuun alussa, mutta onhan se toki kiva ihan virallisesti aloittaa äitiysloma. Alkaa kyllä jo muutenkin vähitellen konkretisoitumaan
se että ei enää aikaakaan kun pieni tulee masusta ulos ❤️.

rv33 4

rv33 3

rv33 2

Raskauteen liittyen minulla ei sinällään mitään uusia kuulumisia ole sillä vointi on ollut edelleenkin ilokseni oikein hyvä. Itse asiassa muutama pieni raskausvaiva on jopa helpottanut. Pystyn nyt esimerkiksi jälleen nukkumaan selälläni aika hyvin kun muutama viikko sitten alkoi aika piankin ahdistaa jos oli unissaan kääntynyt selälleen. Jopa osittain vatsallaan pystyn vielä jonkin verran olemaan, mutta enpä kyllä tykkää nukkua vatsallani joten pääasiassa tulee oltua kyljellään tai selällään. Nyt ei ole pitkään aikaan ollut neuvolaa joten senkään puoleen ei mitään uutta, mutta odotan kyllä jo kovasti vajaan parin viikon päässä olevaa seuraavaa neuvola-aikaa joka onkin sitten lääkärineuvola! Oman tuntuman mukaan vauva vaikuttaisi edelleen olevan pää alaspäin, ja yhä edelleen olen sitä mieltä että tämä tyyppi taitaa olla hieman rauhallisempi tapaus kuin isosiskonsa, vaikkei tältäkään pieneltä varsinaisesti potkuista ytyä puutu 😊! Mutta isosisko olikin (ja on yhä edelleen) ihan omaa luokkaansa – vauhtia ja ytyä riittää kuin Pikku Myyllä 😀. Saa nähdä millainen pieni sieltä sitten lopulta tällä kertaa putkahtaa ❤️.

Untitled

Sen lisäksi että vauvan lähestyvä syntymä alkaa mielessä tulla yhä todellisemmaksi ja vauva on päivä päivältä enemmän läsnä niin tuntumaltaan kuin ajatuksissa ja puheissakin osana tätä perhettä, on viikkoon mahtunut muitakin rakkaudentäyteisiä ajatuksia. Vietimme nimittäin keskiviikkona 10-vuotishääpäiväämme ❤️! Minulle viikolla iskenyt pieni kesäflunssa hieman häiritsi juhlapäivän viettoa mutta eipä meillä muutenkaan mitään sen suurempia suunnitelmia ollut kuin yhdessäoloa. Se on nimittäin juuri parasta – ihan tavallinen kesänvietto yhdessä ❤️. Kesän alussahan vietimme 10-vuotiskihlapäiväämme josta kirjoittelin oman postauksensa ja siellä tarinastamme hieman enemmän, mutta voisinpa vielä tässä yhteydessä nostaa esille muutaman mieleeni tulleen jutun joita erityisesti parisuhteessamme ja miehessäni arvostan.

– Mieheni on paras ystäväni. Ollut alusta lähtien ja on yhä edelleen ❤️. Rakastan hänen huumoriaan ja muutenkin meillä on kivoja (outoja 😀) yhteisiä juttuja. Olemme opiskelleet ja tehneet töitäkin yhdessä ja kokeneet monia upeita seikkailuja maailmalla. Mieheni on aina ollut tukeni ja turvani, niin huolehtivainen ja rakastava ❤️.

– Mieheni on ihana isä. Paras mahdollinen lapsillemme ❤️. Se hellyys, huolehtivaisuus ja rakkaus tytärtämme kohtaan on jotain niin kaunista. Ja leikit vaikuttaisivat olevan hauskempia kuin äidin keksimät 😀. Ihanaa katsoa heidän vuorovaikutustaan, ja pian on sitten mukana pieni poikammekin ❤️.

– Yhteistyö. En koe että parisuhteemme olisi muuttunut lapsen saannin myötä vaikka pitkään olimmekin kaksin. Tai siis toki siinä mielessä että ihan kahdenkeskistä aikaa meillä on nykyään hyvin vähän siihen verrattuna kun aikaisemmin olimme ihan koko ajan kahdestaan kun työpaikkakin oli sama 😀. Välillä tuntuu siltä että olisi mukavaa saada ainakin silloin tällöin hieman enemmän aikaa kahdestaan, mutta hyvin olemme kuitenkin kyenneet mukautumaan siihen että meitä on kahden sijaan kolme, ja ihan pian neljä ❤️. Tilanne on nimittäin se että meillä isovanhemmat asuvat kaukana ja muutenkaan ei ole sellaista lähipiiriä ympärillä niin että tyttö olisi missään vaiheessa välillä voinut olla hoidossa. Tytön vauvavuosi oli tässä suhteessa raskain sillä tyttö ei todella ollut mikään helppo vauva vaan varsin vaativainen tapaus viihtyvyytensä suhteen. Mutta yhteisvoimin ja huumorin avulla siitäkin selvisimme hyvin ja nyt voi naureskellen muistella esimerkiksi sitä kun tyttö ei viihtynyt paikallaan lainkaan siinä vaiheessa kun ei vielä itse osannut liikkua, eli ensimmäiseen 8 kuukauteen 😀. Arkemme oli siis täynnä ravaamista huoneesta toiseen vauva sylissä, tanssitusta, kyykkäilyä ja ties mitä – vuorotellen 😊. Meistä onkin kehkeytynyt varsin mainio tiimi kun on meidän molempien elämään esikoisen syntymän jälkeen myös opiskelua ja töitä mahtunut. Onhan se vaatinut aikataulupuljausta mutta asiat ovat kuitenkin lopulta järjestyneet yllättävänkin hyvin. Olen niin kiitollinen miehelleni joustavuudesta ja panoksesta perheeseemme – se kun on meille molemmille tärkeintä ❤️.